Projektiryhmä: Viikon 30 kootut kommellukset

Muutama päivä H-hetkeen, ja jännitys senkuin tiivistyy.

Projektiryhmän viime viikko oli harjoituksellisesti mielenkiintoinen.  Alla tarinaa rokkarilta, toimarilta, ja MJ-kuskilta.

Rokkari eli Lovex-yhtyeen Theon

Theonilla on ollut kiireitä töissä, bänditreeneissä että metsäpoluilla, joten päiväkirja on jäänyt hieman jälkeen. Ei hätää, rokkari on iskussa, ja sen saamme varmasti todeta lauantaina. Ensin 84 kilsaa Satakunnan metsissä, jonka jälkeen lavalle ja rock´n´roll (Ei tosin Jämillä, vaan Hämeenkyrössä).

Toimari eli Jukka Lylykorpi

Nyt oli vaihteeksi mulle hyvä viikko. Tuli neljä lähtöä ja kaikki vielä pyörällä.

Tiistaina maanantaisen Jämin jälkeen kävin kaverin kanssa parin tunnin ja 34 km:n lenkillä Tampereen latupohjia pitkin.

Torstaina samoja latupohjia 28 km. Lenkin päätteeksi kävin vielä Vuoreksen asuntomessujen portilla.

Perjantaina mökin lähellä. Nyt ihan teitä pitkin. Matkaa kertyi 35 km. Päälle sit saunat ja uinnit.

Sunnuntaina ronski tunnin lenkki.

Äskettäin kävin ajamassa pikkusateessa parikymppisen lenkin.

Tämä viikko on varmaan ollut edes siellä seinällä mitä multa on odotettu treenaamisen suhteen. Onneksi oli aikaa edes tällä viikolla. Ajattelin vielä käydä pari tuollaista peruslenkkiä ennen lauantaista Jämiä.

MJ-kuski eli Perttu Pärssinen

Maanantaina Jämi84-projektiryhmän kanssa ajoimme yhteislenkin, jonka aluksi suunnittelimme XCEliminator-rataa, jonka SM-kilpailut ajetaan 5.8. Jämillä. Illalla ajoin noin tunnin urheilutalolla spinningpyörällä ja tietysti lihashuolto päälle. Oli ihan hyvä päivä kokonaisuutena.

 Tiistaina olikin armeija-täyteisempi päivä! Vuorossa oli TST2-harjoitus. Siinä enemmän tietokonepeleihin keskittyneet nuoret pääsevät syvemmälle sotilaan toimintaa ja ymmärtävät, ettei elämä ole yhtä helppoa kuin videopeleissä. Aseen pitäminen ampumavalmiudessa on huomattavasti vaikeampaa luonnossa kuin pelissä. Tämän aika moni hoksas! Illalla tein palauttavan treenin.

Keskiviikkoaamuna ajoin spinningiä tunnin verran taas. Tein aika paljon yhden jalan pyöritysharjoituksia. Meni edelleen hyvin, ajoin tosin aika hiljaa, koska täytyi palautella.

Torstaina otin rauhassa ja kävin valvomassa yhden kokeen. Iltapäivällä ajoin maasturilla asvalttia, hiekkaa ja polkuja sekalaista vauhtia. Ja päälle lihashuolto, hyvin meni!

Perjantaiaamuna tein kevyen räjähtävän puntin ja aloin valmistautua viikonlopun kisaan. Perjantaina metsästin maastosliksejä huonolla menestyksellä!

Lauantaina jatkoin samaa, enkä onnistunut. Ajoin myös maantiellä 45min lenkuran, kulku oli hyvää. Yksi Skoda-kuski sai hepulin meikäläisen kiihtyvyydestä ja sain palkinnoksi punttitreeneistä hengittää dieselin pakokaasuja, väriltään mustaa. Lenkin jälkeen jatkoin Olympiamaantien katsomista. Hieno lopetus kisalle oli Vinon voitto. Okei, kerran kärähtänyt on aina huijari, mutta täytyy antaa krediittiä miehelle silti! Viime kaudella murtui reisiluu, teki jälleen yhden comebackin ja on aina aktiivinen kisoissa. Iskee lopussa, jos muut alkaa miettiä massakaaosta. Mies, joka ei peesistä välitä, ansaitsisi aina voiton. Olisiko väliaikalähtö maantielle mitään, 40m peesikiellolla?? Enivei, pääasia oli ettei potkuhaalariaerokypäräpeesaaja voita. Illalla virkosi vielä ajatus iltauinnista, ja sinne siis! Liutussa oli melko viileetä vettä, ehkä 18-19 asteista, mutta virkistävää!

Sunnuntaina oli Marathon Cupin kisa Kuusankoskella 62 km. Ajo oli melko nihkeää paikoitellen. Ensimmäinen 10km oli todella vaikeaa, tipuin jokaisesta junasta, johon koitin päästä mukaan. Kun seurakaveri Pakkasen Jarkko sai meikäläisen kiinni, löytyi sopiva vauhti. Tätä jatkoimme seuraavat 20km ilman vaikeuksia, kunnes tunsin jäätävän kovan pistoksen kainalon tienoilla. Ampiainen pisti vauhdista. Äkkiä pyörä sivuun ja paitaa repimään. Kohta rauhoittui melko nopeasti, mutta monta kaveria paineli ohitse. Sitten ensiapuun kyypakkausta kinuamaan ja kisan jatkamaan. Seuraava 20km meni hyvin, mutta puolessa välissä annoin vielä ensiapua olemattomilla taidoillani kaverille, jolla oli todella pahan näköinen avohaava kädessä. Toivottavasti paranee pian! Vikan 10km otin kauhean loppukirin tarkoituksena ajaa loppuun asti täysiä. Se onnistuikin ja jalat olivat maalissa puhki! Aikaa kului kaikilla kommervenkailla 2.51, sija jotain epämääräistä, mutta fiilis ratkaisee. Kisasta jäi ihan hyvä maku suuhun. Paremminkin voisi mennä.

 

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

%d bloggers like this: